Äkäsjokisuun kylä sijaitsee Muonionjoen varrella, vajaa 20 kilometriä Kolarin kirkonkylältä pohjoiseen. Kylä levittäytyy molemmin puolin Äkäsjokea, joka laskee Muonionjokeen kylän kohdalla. Tästä kylä on myös saanut nimensä.
Kylän historia kietoutuu vahvasti näiden jokien ympärille. Äkäsjoki ja Muonionjoki ovat toimineet vuosisatojen ajan tärkeinä kulkuväylinä. Niitä pitkin uitettiin tervaa, kalkkia ja puuta kohti Torniota.
1800-luvun lopulla alueen ensimmäiseksi asukkaaksi asettui kalkinpolttaja Pekka Lantto, joka rakensi elämänsä Muonion ja Kolarin rajalle Lietorovaan. Kalkkikiven hyödyntäminen jätti jälkensä maisemaan, ja vielä tänäkin päivänä Mannajärven ympäristön metsistä voi löytää vanhojen kalkkiuunien jäänteitä.
Kylän kehityksessä merkittävä käänne tapahtui vuonna 1968, kun valtionyhtiö Paraisten Kalkki (myöhemmin Partek) perusti alueelle kalkkikaivoksen ja sementtitehtaan. Teollistuminen toi mukanaan kokonaan uuden asuinalueen kerros- ja rivitaloineen. Parhaimmillaan sementtitehtaalla työskenteli lähes 200 henkilöä.
Tuohon aikaan Äkäsjokisuun palvelut olivat monipuoliset. Kylässä toimi koulu, kauppa, jopa kolme pankkia, posti, baari ja urheiluseuroja. Partek rakensi alueelle myös pallokentän ja valaistun hiihtoladun.
Tehtaan toiminta päättyi vuonna 1989. Muistona ajasta ovat vanhat kalkkilouhokset sekä muutamat rakennukset tehtaan entisellä asuinalueella Kalkkikankaalla. Ja tietysti edelleen elää lukuisat muistot ja tarinat vilkkaasta teollisuuskylästä.
Nykyisin kylä houkuttelee erityisesti kalastajia, ja rannoille on noussut vapaa-ajan asuntoja. Änstinniemen veneenlaskupaikan laavu on suosittu tauko- ja kohtaamispaikka.
Tarkkasilmäinen voi huomata Äkäsjoen ja Muonionjoen risteyksessä sijaitsevalla niemellä myös sotamuiston Lapin sodan ajalta, tykinammuksen vaurioittaman jykevän männyn.
