“Hei mummo mitä kuuluu sinne teille? Me lomalla taas tullaan pohjoiseen.”
— Lainaus Suvi Teräsniskan esittämästä, Vexi Salmen ja Jussi Rasinkankaan sanoittamasta laulusta Hei mummo.
Äkäsjokisuun tarina
Muonionjokivarren rauhallisessa kylässä on monta mummolaa, joista yhdestä on tehty laulu. Jos Suvi Teräsniskan kotikylään on mahdollista tulla vain yhtenä päivänä vuodessa, kannattaa valita pitkäperjantai. Silloin kyläläiset ja mummolaan tulleet kokoontuvat hiihtäen, lumikenkäillen ja kelkoilla Halinkojärven rantaan laavulle syömään kylän mummojen paistamia lättyjä ja nauttimaan keväästä.
Entisaikaan joki toimi kulkuväylänä ja niinpä terva, kalkki, ja suuret määrät uittopuuta matkasivat kohti Torniota.1800 luvun lopulla kalkinpolttajana tunnettu Pekka Lantto asettui asumaan Lietorovaan ja hän oli alueen ensimmäinen asukas. Sodan jälkeen tunnettiin kalkinpoltosta myös Niemisen veljekset.
Vuonna 1945 Äkäsjoensuun kylässä oleva Halingon päärakennus oli saksalaisten tukikohtana ja merkkinä tästä ajasta on Änstinniemessä jykevästi seisova tykinammuksen vaurioittama mänty. Halinko on toiminut kestikievarina ja myöhemmin siinä toimi kylän ensimmäinen koulu. Rajajoen varrella on ollut Murron tullipaikka, joka tehtaan tulon jälkeen siirtyi Änstin-niemeen.
Mummolan lisäksi Äkäsjokisuu on tunnettu kalkkikivestään, joka toi alueelle ensimmäisen asukkaan, kalkinpolttaja Pekka Lanton. Hän asettui Muonion ja Kolarin kuntien rajalle Lietorovaan 1800-luvun lopulla. Vanhojen kalkkiuunien jäänteitä voi edelleen löytää metsästä Mannajärven ympäristöstä. Vuosisatojen ajan kalkki, terva ja puu uitettiin Äkäslompolosta virtaavaa Äkäsjokea ja Muonionjokea pitkin Tornioon.
Kalkista rakentui kylän nykyhistorian tärkeä etappi, kun valtionyhtiö Paraisten Kalkki perusti kylään kalkkikaivoksen ja sementtitehtaan vuonna 1968. Yhtiö toi mukanaan oman asuinalueen kerros- ja rivitaloineen. Yhtiö rakensi alueelle pallokentän ja valaistun hiihtoladun. Kylässä toimi koulu, kauppa, kolme pankkia, posti, baari ja pari urheiluseuraa. Tehdastuotanto loppui vuonna 1989 ja muistona siitä on muutama rakennus tehtaan vanhalla asuinalueella Kalkkikankaalla sekä lukuisat muistot ja tarinat elämästä teollisuuskylässä.
Lohestajat viihtyvät kesäisin kylän vesillä ja rannoille nousseilla vapaa-ajanasunnoilla sekä veneenlaskupaikan laavulla Änstinniemessä. Tarkkasilmäinen näkee Äkäsjoen ja Muonionjoen risteyksessä olevalla niemellä myös sotamuiston Lapin sodasta, tykinammuksen vaurioittaman jykevän männyn.
