Luosu – Kylien Kolari

“Jos Rönölän seinähirret osaisivat puhua, olisi niillä ainakin tuhat ja yksi tarinaa kerrottavaksi jälkipolville savottajätkien ajoista ja elämästä ja noiden huimien metsämiesten seikkailuista.”

— Luosun savottakämpän tarinaa Rönölän verkkosivuilta

Luosun Tarinaa

Vuonna 1959 kylän Luosun kylän laidalle pystytettiin Metsähallituksen metsätyökämppä. Uusi hakkuusavotta oli alkamassa kylän tuntumassa, ja sitä varten tarvittiin tukikohta. Kauniille rantapenkereelle siirretty kämppä sai uudet, paremmin sopivat oviaukot järven puolelle, ja vanha pääovi tukittiin ronskisti. Vastaava mestari tokaisi siitä tulleen vain ”rönölän” ja niin paikkaa alettiinkin kutsua Rönöläksi. Vanha ”rönöläinen” ovenpaikka on edelleen ihasteltavana ja Rönölä palvelee tänä päivänä matkailijoita.

Aikanaan Luosu tunnettiin nimellä Luossa, joka tarkoittaa lohta. Kauniit maisemat, kalaisa järvi ja ympäröivien erämaiden riista on jo satoja vuosia sitten houkuttanut väkeä asettumaan järven rannalle. Kotalahden kaakkoisrannalla on Museoviraston rekisteröimiä vanhoja asuinsijoja ja pyyntikuoppia. Vanhimmat rakennukset löytyvät järven luoteisrannalta Lompolovaarantiellä: Kihlanki ja sen päärakennus on 1800-luvulta, ja se seisoo edelleen komeasti avarassa niittymaisemassa. Luosuntien varrella, uimarannan ja rantakahvilan läheisyydessä on muutamia sodalta säästyneitä rakennuksia sekä aito 1950- luvun jälleenrakennusajan pihapiiri.

Entisaikaan toimeentulon takasi tervanpoltto, poronhoito ja maatalous. Äkäsjoki toimi kuljetusväylänä ja loppumatkan tavara kannettiin. Lompolojärven talossa oli kylän ainoa puhelin. 1960-luvun lopulla avautui maantieyhteys. Sähkölinja rakennettiin vasta 1975. Tänä päivänä pysyvä asutus on keskittynyt eteläiselle rannalle Luosuntien varteen. Luosu on noin kymmenen perhekunnan kotikylä. Lisäksi järven ja joen rannoilta löytyy kymmeniä vapaa-ajan asuntoja sekä vireää yritystoimintaa.

Kumpuileva eräämaa vaaroinen ja keroineen kehystää kauniisti vesistöä ja tarjoaa monenlaisia ulkoilumahdollisuuksia ympäri vuoden. Kirkasvetinen 68 hehtaarin järvi on isolta selältään lähes 10 metriä syvä, ja sen vesi on ollut kautta aikain puhdasta ja kirkasta. Viime vuosisadalla Luosujärven maukasta särkeä on tultu pyytämään kauempaakin, ja sillä pidettiin moni perhe ravittuna.

Järven itäpäädystä Luosulompolosta saa alkunsa Luosujoki, joka virtaa Ylläsjokeen, joka laskee Kolarissa Väylään. Luosujoella voi nauttia erämaaluonnosta meloen. Vaellluskalaa nousee mereltä asti jokia myöten kutemaan Luosujärvelle ja sen pieniin puhtaisiin tunturiojiin.

Luosujärven osakaskunta hoitaa vesistöä tavoitteenaan edistää vesien hyvää tilaa ja kalakannan moninaisuutta. Niitto- ja nuottaustapahtumat kokoavat yhteen kiinnostuneita laajemmaltakin.