Nuottavaara

Elsa-Maria Kaulasen Kolarin kartta, kohdistettu Nuottavaara

“Non jokku rofessorit sanonu, että son ainaski 1600 vuotta vanha muinaissivakka.
Siinä on niin fiini tuopinkorvanen kärkinipukkaki.”

— Kylien kolari näytelmä 2018

Nuottavaaran tarina

Kun Nuottavaaraan tehtiin 1930-luvulla tietä, tekijät löysivät tietyömaalta muinaisten asukkaiden sukset. Nuottajärven rannalla viime vuosina tehtyjen kaivausten perusteella näyttää siltä, että kylä on saanut ensimmäiset asukkaansa jo 10 000 vuotta sitten.

Nykyiset savut saivat alkunsa kun valtio jakoi metsämaat eri puolilta Suomea tulleiden asutustiloiksi ennen ja jälkeen sotien. Nuottavaarassa voi edelleen aistia muiston pellonraivauksista ja suurista risusavotoista. Uusien kyläläisten oli raivattava joka vuosi lisää peltoa ja rakennettava uutta aitaa, jotta saivat pitää tilansa.

Nuottavaaran asukasluku oli parhaimmillaan yli 200 asukasta 1940-1950-lukujen taitteessa. Savotoiden päättyessä leveämmän leivän perään lähdettiin Ruotsiin, ja kylä tyhjeni nopeaa tahtia. Tänään Nuottavaaran asukasluku on noin 30, mutta jäljellä olevat ovat sitäkin sitkeämpiä ja virkeitä kylätoimijoita.

Nuottavaaran ainutlaatuisin asukas lienee ollut erakko-Eemeli, jonka metsäkämpällä voi tänäkin päivänä syventyä pohtimaan, mikä sai 26-vuotiaan nuorukaisen suuntaamaan pohjoiseen, rakentamaan turvekamminsa Pikku-Taapalompolon rannalle, elämään metsän antimilla ja hankkimaan tarvitsemansa käsitöitä kyläläisille tehden. Nuottavaaralaisten mieliin on jäänyt erakon resuinen ulkoasu ja pelottava saarnaaminen. Toisaalta hänet muistetaan lahjakkaana laskijana ja maailmaa seuraavaa ihmisenä. Eemeli ei lähtenyt sodan alta evakkoon, ja kevättalvella 1945 pasmajärveläinen Juho Niemi löysi hänet porojenpaimennusreissullaan kuolleena kämppänsä eteisestä. Tarina kertoo, että porstuaan poikittain jäätynyttä ruumista ei saatu yhtenä kappaleena ovesta ulos, vaan jalat oli sahattava poikki.

Erakko Heikkisen kämpän pihapiiri

Nuottavaaran entisen koulun ja nykyisen kylätalon pihalta löytyy Lapin parhaimpiin kuuluva nurmikenttä, jossa pelattiin ennen paikallisen jalkapalloseuran Pasmajärven Pallon kotiottelut. Nurmikenttä on saatu aikaan talkoilla – kuinkas muuten. Kylätalo tarjoaa majoitusta tilauksesta ja siellä järjestetään tapahtumia. Entinen koulu on oivallinen tukikohta muun muassa koiravaljakkoharrastajille.

Talvisin Nuottavaaran komeissa erämaissa kulkee kyläläisten toimesta auki pidettävä usean kymmenen kilometrin mittainen koiravaljakkoreitti, jonka varrella voi pysähtyä tulistelemaan kangaskodalla. Reitti sopii myös talvipyöräilyyn ja -kävelyyn. Nuottavaarassa järjestettiin tammikuussa 2019 kovatasoiset ja kansainväliset Lapland Quest –koiravaljakkokilpailut.

Nuottavaara sijoittuu Ylläksen ja Kolarin laajan moottorikelkkareitistön varrelle, ja sieltä on lyhyt matka esimerkiksi kauniista näköaloistaan tunnetun Aalistunturin päälle. Tunturin huipulla suojaa tarjoaa vanha palovartijan mökki. Kelkalla voi matkaa jatkaa esimerkiksi Pelloon tai Rovaniemelle.


SAVUT 14
ASUKKAITA 30
ERAKON KÄMPPÄ
KOIRAVALJAKKO-REITTI
AALISTUNTURI 366m
VESISTÖJÄ

www.nuottavaara.fi