“No oli se tuossa alussa vähä auringon kalhveessa nihkeämpää, mutta ko pääsin törmän pääle, niin alko huilaahmaan.”
— Pertti Teurajärvi Kylien kolari -näytelmässä
Teurajärven tarinaa
Olympiavoittaja Perti Teurajärven haastattelu keskeytyi vuoden 1980 Lake Plasidin talviolympialaisten lehdistötilaisuudessa, kun tulkki ei ymmärtänyt Tornionlaakson murretta.
Seuraavan päivän amerikkalaislehti kirjoitti, että ”Suomen kolmannen viestiosuuden viejä Teurajärvi oli niin kaukaa pohjoisesta, ettei hän osannut kirjoittaa ja lukea!”
Teurajärvi on hiihdetty maailmankartalle kylässä syntyneen Pertti Teurajärven olympia-, ja MM-mitaleilla. Pertin hiihtoura alkoi kuusivuotiaana Teurajärven koululla pidetyistä kisoista, jotka päätyivät katkeraan itkuun. Pertti pääsi isosiskojen matkassa kisaladulle ja huomasi, että toisia lapsia kannettiin ladulla. Se oli Pertin mielestä epäreilua. Sijoitustaan noissa ensikisoissa hän ei enää muista.
Todellinen startti kilpahiihtouralle tuli 15-vuotiaana, kun Pertti naapurinpoikien yllytyksestä päätti lähteä mukaan Sieppijärven Sisun kansalliseen hiihtokisaan. Sairauksien vuoksi lääkäri oli kieltänyt Pertiltä urheilun, mutta pelkillä maatilan töillä treenattuna hän vei kisassa kirkkaan voiton.
Teuraksi ja Ylläksen ahmaksi nimetty hiihtäjä teki menestyksekkään uran 1970-, ja 1980-luvuilla. Kolarissa hiihdetään nykyään Teuran lenkillä ja paistetaan makkarat ladun varrella sijaitsevalla Ahmankolon laavulla.
Pertin kotikylä Teurajärvi sijaitsee Euroopan suurimman aapasuon Teuravuoman laidalla. Kylässä on maataloutta, hevosia ja porotaloutta. Koulua kylässä ei enää ole, mutta moni retkeilijä löytää Teurajärvelle upean Teuravuoman aapasuon ja sinne vievän pitkospuureitin eli telatien ansiosta. Polku johtaa Teurajärveltä Kurtakkoon ja Venejärvelle ja mahdollistaa päivän tai jopa kahden päivän mittaisen patikan kylästä toiseen. Suolle kulkee marja-aikaan myös iso joukko paikallisia hillastajia ja karpalonkerääjiä.
Suoreitin varrella on kaksi luontotornia, joista toinen sijaitsee Teurajärvellä. Sieltä on komeat näkymät Ylläkselle asti. Pitkospuureitin lähtöpaikalta löytyy entisöity vanha pihapiiri ja kämppä, jonka ikkunoiden läpi voi tirkistellä entisajan esineistöä. Taukoa retkeilijä voi pitää pitkospuureitin varrella olevilla tulipaikoilla. Ihmisten lisäksi Teuravuoman neva-, letto-, räme- ja korpisoilla viihtyvät linnut, joille Euroopan suurin aapasuo on tärkeä elinympäristö. Teuravuoma kuuluu Natura 2000 -suojeluverkostoon. Teuravuomalla on pelattu myös suolentopalloturnauksia.
Teurajärven kylä on matkailijan kannalta näppärällä paikalla hyvien kulkuyhteyksien takia. Kolarin juna-asemalta kylään on matkaa vain muutama kilometri, ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston portit ovat puolen tunnin ajomatkan päässä. Kylässä löytyy majoituspalveluita ja mökkejä.
Kalastuksesta kiinnostuneille Teurajärvi on kiinnostava kohde, sillä Teurajärvellä huhutaan asustavan suuria haukia ja Ylläsjoki virtaa kylän sivuitse. Kevättulvilla Teuravuomalla virtaavat joet mahdollistavat melojille erämaa maisemalla varustetun melontakokemuksen ja Ylläsjoesta pääsee melomaan aina Väylälle saakka.
Teurajärven maamerkkejä ovat jo 40 vuoden ajan toiminut Salmenpalon saha sekä entinen ja nykyäänkin tilauksesta keskikievarina toimiva Salmenpalon kievari. Oikein hyvällä tuurilla pirtin keittiöstä saattaa kantautua vasta leivinuunista ulos tulleen perinteisen lappilaisen ohrarieskan tuoksu.
