“Kunnanlääkärin harvoja käyntejä jonotettiin miehissä ja kaikilla oli yskä, koska yskään sai pirtua lääkkeeksi. Eräs isäntä oli huono rykimään ja lääkäri totesi, että tauti on jättänyt ja pirtu jäi saamatta.”
— Vaattojärveläisten kertomaa
Vaattojärven tarinaa
Vaattojärvellä vierailun arvoinen nähtävyys on järven rannalla sijaitsevan tanssipaviljongin kesäiset lavatanssit. Paviljonki sai alkunsa kunnan lahjoittamasta kioskista jossa alettiin tanssia jo 1980-luvun alkupuoliskolla. Tanssilavaa Laajennettiin 1992 kyläläisten lahjoittamista rakennuspuista. Tänä päivänä Vaattojärven rantapaviljonki on harvoja perinteisiä tanssilavoja Lapissa.
Esiintyjiä vaattojärven tansseissa on käynyt maan huipulta saakka. Tangokuningatar Susanna Heikki on kotoisin Vaattojärveltä ja Suvi Teräsniskan isomummola on myös Vaattojärvellä.
Vaattojärvellä on tanssittu Jauho-Kallen säestyksellä jo 1920-luvulla, jolloin piti tanssia salaa, kesäisin tasaisella kentällä ja talvella kylmiksi jääneissä pirteissä. Sota-aikana tansseissa näytettiin valoa pyörän dynamolla. Vuonna 1946 rakennettiin avolava koulun läheisyyteen. Kisapirtiksi ristitty ruotsalainen parakki sijoitettiin tanssilavaksi neljän tien risteykseen 1947. Alkoi iltamien ja tanssien kausi. Soittajina olivat kylän omat pojat Pertti Vaattovaara ja Eero Kylmämaa.
Vaattojärveläiset ovat kovia talkoilemaan. Talkoilla on syntynyt teitä, katuvalot, tanssit ja viimeisimpänä valokuituverkko. Moni asia hoituu kylässä omin voimin, aikoinaan myös sairaudet ja synnytykset. Kylässä oli kaksi kyläkätilöä, verenseisauttaja, silmästä roskanottaja, syylänpoistaja, ihottuman parantaja ja luulääkäri.
Hengellinen elämä koostui pyhärukouksista ja seuroista. Vuonna 1959 kirkkovaltuusto hyväksyi Vaattojärven hautausmaahankkeen. Heikin ja Raution tilat lahjoittivat maan. Työt tehtiin suurimmaksi osaksi talkoilla. Kirkollisen hautausmaan vieressä on Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijoiden perustama ja hoitama yksityinen Kotivaaran hautausmaa.
Vaattojärveläiset tarinoivat yhä esimerkiksi Mikon Jussasta, joka oli yritteliäs ja kunnan miehiä vihannut nuorimies. Hän osasi ennustaa tulevan maailmansodan. Eräänlainen ennustaja oli myös Benjami Liikamaa, joka näki kuolevan henkilön kasvot heinäkasassa.
Vaattojärven paras Pekka taas oli Pekka Alatalo, joka kerran Torniossa käydessään vietti yönsä sontatunkiossa. Aamulla Pekka törmäsi torniolaiseen, joka kysyi, kuka olet? Pekka siihen, että “Paras Pekka Vaattojärveltä”. Kuulija ihmetteli: Millainen se huonoin on, ko paraski nukkuu sontatunkiolla. Kesällä lähtiessään Sieppijärvelle, Pekka laitto turkin nurin päälle, ei kuulemma aurinko pääse paistamaan läpi.
