“Pekka kiersi seitsemän haaraista taikamäntyä seitsemän kertaa, ensin myötä- sitten vastapäivään, silloin puu kertoi minne kadonneet eläimet olivat menneet”
—Venejärveläisten kertomaa
Tarinaa Venejärvestä
Siepin Pekalla oli parantamisen ja näkemisen kykyjä, hän oli eräänlainen noita. Pekalla oli seitsemänhaarainen puu, jonka avulla hän pystyi kertomaan, minne kadonneet lampaat tai lehmät olivat hävinneet. Tämän lisäksi Pekka oli verenpysäyttäjä sekä ihotautien ja hammassäryn parantaja.
Kerrotaan, että hammassärkyyn hän otti kolmesta potilaan ikäisestä haapapuusta pihkaa, teki viillon puuhun, käytti sitä hampaassa, pani takaisin puuhun ja viillon kiinni. Potilas ei saanut katsoa taakseen lähtiessään. Tämän jälkeen hammas ei enää koskaan kipeytynyt, mutta paraneminen edellytti potilaan uskoa Pekan taikoihin.
Venejärvi on kauniiden vanhojen pirttien täplittämä syrjäinen järvenrantakylä Teuravuoman suolakeuden tuntumassa. Kylä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja edustaa Aapa-Lapin vaaranrinnekyliä. Venejärvi on vanhaa eräaluetta, jonne ihminen saapui riistan perässä jo 9000 vuotta sitten. Pysyvä asutus vakiintui 1700-luvulla, jolloin perinteisiä elinkeinoja olivat maa- ja metsätalous sekä poronhoito. Venejärvi tunnetaan myös vanhana tervakylänä.
Telatie oli tärkeä kulkureitti virkamiehille, postinjakajille, naapurikylien asukkaille, niitty- ja marjastusmaille sekä kalavesille. Kylän läheisyydessä olevat joet olivat tärkeitä tervankuljetusreittejä. Savotoilla ja uitoilla oli suuri merkitys sodanjälkeiseen kylän elämään. Niiden myötä kylään tuli paljon uutta väkeä ja useita Metsäkämppiä rakennettiin.
Venejärviläinen Eemeli Lakkala oli SKDL:n kansanedustaja, yhteiskunnallinen vaikuttaja ja itseoppinut eläinlääkäri. Hänen vaikutuksestaan Kolari sai rautatien, rautaruukin ja kalkkikaivoksen. Eläinlääkärin hommissa Eemeli kulki jalan, pyörällä tai autokuskin kanssa. Palkkioksi hän sai leipää, juustoa, lihaa ja hyvää mieltä.
Venejärvellä on tanssittu sodista saakka ja perinne jatkuu kylän Salomajalla tänäkin päivänä. Legendaarinen oman kylän tanssihanuristi oli Einokki Vettanen, joka saattoi soitella samaa kappaletta koko illan. Kun saatiin levysoitin, soittajina oli usein ”pipo-orkesteri”: Kyrön Liisa ja Vesalan Taimi soittelivat levyjä pipot päässä.
Kyrön Timo oli kyläpersoona, joka toimi vuosia aktiivisesti kyläpäällikkönä ja erilaisissa järjestöissä. Timolta eivät ideat loppuneet, ja hänen suussaan kaikki oli suurta ja uskomatonta. Monet hyvät ideat myös toteutuivat. Timo keräsi luonnosta monenlaisia terveyttä edistäviä aineita, kuten pihkaa. Kolarista lähtöisin oleva pihkavoide on laajasti tunnettu hoitokonsti.
Kauniiseen kylään kannattaa tulla ja retkeillä Teuravuoman telatiellä, piipahtaa poro- ja hevostalilla, yöpyä kylätoimikunnan rantamökillä sekä etsiä kartalta Iso-Kelhu ja Siepin-Pekan taikamänty.
