Lappean kylä on muodostunut monensuuntaisen liikenteen risteykseen. Pohjoisesta työntyvät suuret virrat, Tornionjoki ja Muonionjoki yhtyvät Lappeassa. Väylät lukuisine lisähaaroineen ovat laajan Lapinkorven aikaisimpia kulkuteitä, joita myöten tapahtui kaikki kesäinen liikenne. Lappean läpi kulkee myös Laestadiuspolku, joka on muodostunut vanhan talvisen valtatien pohjalle: Pajalasta, Lappean, Sieppijärven, Vaattojärven, Venejärven, Kittilän Kallon, Kaukosen ja Kelontekemän kautta Sodankylään.

Paikka oli niin merkittävä, että Lappeasta oli tulla kaupunki. 1650-luvun alussa Köngäsen Patruuna Arendt Grape esitti uuden kaupungin perustamista Tornionlaaksoon, Lappeaan. Erityisessä muistiossa Grape hahmotti suunnitelmiaan uudesta kaupungista, joka saisi Tornion ja Kemin kaikki kauppaoikeudet itselleen. Grape kuvailee pitkään siitä koituvia myönteisiä vaikutuksia muullekin Torniolaaksolle.

Käskynhaltija Olof Nilsson Krakou esitti valituksen Tornion kaupungin puolesta Tukholmassa, ettei parhaita markkinoita vietäisi ruukin alaisiksi ja siten uhattaisi koko Tornion kaupungin olemassaoloa ”että lappalaiset veisivät veronsa sinne ja samalla tekisivät kauppaa porvareiden kanssa ja sen vuoksi haluaisivat perustaa sinne kaupungin”. Niin ei sitten uutta kaivoskaupunkia perustettu, sillä se olisi aiheuttanut sen, että suuri osa Tornion tuloista olisi hävinnyt eikä kruunu ollut valmis menemään niin pitkälle ruukkitoiminnan tukemiseen.

Suunnitelmiin kuului Väylän ruoppaaminen merensuulta aina lappeaan asti.

-Teksti Lappean kyläläisten kynästä