Koivumaa

Koivumaa on pieni kylä, joka tunnetaan vahvasta historiastaan ja merkityksestään monien sukujen juuripaikkana. Myös ruotsalaisella olympiavoittajalla Charlotte Kallalla on lapsuusmuistoja Koivumaan mummolasta – aivan kuten monella muullakin alueeseen kiintyneellä. Nykyisin kylä on rauhallinen, mutta se herää eloon erityisesti kesällä ja metsästysaikaan, kun ihmiset palaavat tuttuihin maisemiin.

Perimätiedon mukaan Koivumaan alueella on ollut asutusta jo 1600-luvun lopulta lähtien. Kylän ympäristössä näkyy vahva saamelainen perintö paikannimissä, kuten Kinnivuopio, Kiikahauta, Nilimaa ja Jässä. Vehkamukan alueelta on löydetty myös vanhan lapinkodan jäännökset, jotka kertovat alueen varhaisesta historiasta.

Varsinainen talonpoikaisasutus vakiintui 1700–1800-luvuilla. Koivumaan ensimmäisiä talonpoikia oli Iikka Koivumaa, jonka jälkeen alueella muutti myös Lappean Akseli. Akseli otti sukunimekseen niin ikään Koivumaan. Myöhemmin nimi vakiintui myös kylän nimeksi ja lopulta Kolarin kirkkoherra määräsi kaikki kylän sukunimet muutettaviksi Koivumaaksi.

Koivumaassa elämä rakentui perinteisten elinkeinojen varaan: tervanpoltto, poronhoito, maanviljely ja tukinuitto olivat keskeisiä toimeentulon lähteitä. Kylä koki vilkkaimman kasvun 1950–1960-luvuilla, jolloin asukkaita oli yli sata ja kylässä toimi oma kansakoulu (1945–1965) sekä urheiluseura Koivumaan Kova.

Rakennemuutoksen myötä kylä alkoi hiljentyä, kun palvelut siirtyivät muualle ja nuorempi väestö muutti pois. Tästä ajasta kertoo myös koulutoiminnan päättyminen ja siirtyminen Sammalvaaraan.

Koivumaan vaiheisiin voi tutustua Veikko Vuontisjärven toimittamasta kylähistoriikista Elämää silloin ennen (2023) .

Luonto on edelleen keskeinen osa Koivumaan arkea ja viehätystä. Kaunis Naamijoki virtaa kylän halki ja jatkaa matkaansa Pellon puolelle Tornionjokeen. Joen varrella sijaitseva Ahmannivan laavu tarjoaa viihtyisän taukopaikan esimerkiksi kalastus- tai pyöräretken yhteydessä.