Kolari on todennäköisesti saanut nimensä miilunpolttajista, joita aikoinaan kutsuttiin Tornionjokilaaksossa kolareiksi. Miilunpoltto on ollut Kolarin alueella merkittävä elinkeino, jonka historia liittyy läheisesti erityisesti Köngäksen rautaruukin toimintaan.
Kansatieteilijä Samuli Paulaharjun kertomuksissa Kolari on saanut nimensä Kolarin saareen saapuneen noidan, Kolari-ukon, mukaan. Tarinan mukaan Kolari-ukko nousi Tornionjokea ylös ja rantautui nykyisen Kolarin kirkonkylän kohdalle. Hänen talonsa paikasta tuli Jokijalka.
Tuo sama väylä, Tornion-Muonionjoki, virtaa edelleen kirkonkylän maisemassa. Väylän varrelle on rakentunut kirkonkylän elämä: kirkko, koulut ja suurin osa asutuksesta.
Vuonna 1819 rakennettu Kolarinsaaren vanha puukirkko on toiminut pitkään kylän keskipisteenä. Kirkon ympäristössä pidettiin aikoinaan suuria markkinoita, jotka vetivät väkeä laajoilta alueilta. Tämä markkinaperinne on hiipunut Kolarista, mutta elää Ruotsin puolella Pajalan heinäkuisilla suurmarkkinoilla.
Museoviraston suojelema kirkko on edelleen käytössä. Siellä järjestetään muun muassa jouluaaton tunnelmalliset hartaudet, kynttilänvalossa ja usein kireissä pakkasissa. Kesäisin kirkko toimii kirkollisena konsertti- ja tapahtumapaikkana sekä suosittuna vihkikirkkona.
Kirkon pihapiiristä alkaa Kolarin kirkonkylän kyläyhdistyksen rakentama kulttuuripolku, joka kuljettaa kävijän peräpohjolaisen elämänmuodon juurille tulvaniittyjen viljelyn, jokivarsien työn ja luontoyhteyden kautta.
Toisella puolen kirkkoon johtavaa Siltatietä alkaa noin 3,5 kilometrin Lukkarinvainion luontopolku. Polun varrella on pieni nuotiopaikka joen rannalla.
Väylän tarjoamat kalastusmahdollisuudet houkuttelevat matkailijoita Kolariin, erityisesti lohensoutuun.
Kirkonkylän kylänraitilla on nykyään tyhjiä liiketiloja, jotka voivat ensisilmäyksellä antaa vaikutelman hiipuvasta pikkukylästä. Todellisuudessa kylässä riittää elämää ja toimintaa.
Kirkonkylällä sijaitsee vuonna 2025 käyttöön otettu Kolarin monitoimitalo, joka tarjoaa nykyaikaiset tilat opiskeluun aina varhaiskasvatuksesta lukioon saakka. Lisäksi monitoimitalossa on erinomaiset puitteet monenlaiseen harrastamiseen, liikuntaan ja tapahtumien järjestämiseen.
Kolarin kirkonkylällä on myös jäähalli ja keskusurheilukenttä, jossa on täysimittainen tekonurmi. Jääkiekkoseura KoTu Hockey ja jalkapalloseura Kolarin Kontio liikuttavat satoja lapsia ja nuoria viikoittain. Seurat ovat myös tärkeitä koko kunnan yhteisöllisyyden rakentajia. Sen voi havaita kotipeleissä, jotka keräävät aina mukavasti katsojia.
Lisäksi kylällä on hyvä hiihtolatuverkosto. Kylän valaistu latu, Teuran lenkki (2,6 km), on saanut nimensä olympiavoittaja Pertti Teurajärven mukaan. Ladun varrella sijaitseva Ahmankolon laavu muistuttaa hänen lempinimestään, Ylläksen ahmasta.
