Koivumaa

Elsa-Maria Kaulasen Kolarin kartta, kohdistettu Koivumaa

“Jag är Charlotte, ja minun mummola on täälä Koivumaassa”

– Kylien kolari näytelmä

Koivumaan tarina

Ruotsalaisella olympiavoittajalla Charlotte Kallalla on lapsuusmuistoja Koivumaan mummolasta ja niin on monella muullakin. Nykyään hiljainen ja maisemaltaan kaunis kylä on satojen vuosien ajan ollut suurten perheiden asuinsija. Koivumaassa on eletty tervanpoltolla, poronhoidolla, maanviljelyllä ja tukinuitolla.

Kylän tervahautaan liittyy tarinakin. Kerran vuonna 1890 sattui, että Venejärveltä kotoisin oleva mies oli tulossa Torniosta hevosella, mutta jäi juomaan Koivumaahan. Useamman päivän juominkien jälkeen vieras ohjattiin tielle, mutta humalaisena hän nukahti rekeensä. Hevonen kulki pari kilometriä tervahaudan kohdalle Kummitussaajoon, jossa suitset sattuivat menemään reen alle ja kulku loppui. Hevonen kuopi paikoillaan, mutta reessä nukkunut paleltui kuoliaaksi ja löydettiin vasta kolmen päivän kuluttua. Kaksi kyläläistä joutui oikeuteen ja tuomittiin juopuneen tielle laittamisesta sadan markan sakkoihin.

Koivumaalaiset kyläkylttitalkoissa

Perimätietojen mukaan saamelaisia asui Koivumaassa jo 1600-luvun lopulla. Kylätien varrelta Vehkamukasta on löytynyt lapinkodan jäljet. Lappalaisperäisiä paikannimiäkin on paljon: Kinnivuopio, Kiikahauta, Nilimaa ja Jässä. Myöhemmistä asukkaista on näkyvissä selviä merkkejä: Äijävaarassa on rauniot multakämpistä ja lypsyaitoista sekä entisten asukkaiden asuinsijojen ja aitauksien jäänteet.

Koivumaan vakituisen asumisen historia voidaan aloittaa siitä, kun saamelaiset väistyivät talonpoikien tieltä. Koivumaan ensimmäisiä talonpoikia on ollut Iikka Koivumaa. Sitten tuli Lappean Akseli, joka otti nimen edeltäjänsä mukaan. Nimi säilyi kylän nimenä ja sukunimenä, mutta muitakin nimiä oli käytössä. Loppujen lopuksi Kolarin kirkkoherra muutti kaikki sukunimet Koivumaaksi. Koivumaan historiaa kantavat tänäkin päivänä mukanaan lukuisat eri puolilla Kolaria asuvat Koivumaat.

Ilmakuva Ahmanivan laavusta koivumaassa

Koivumaan kylä kehittyi myötäisesti aina vuoteen 1963. Silloin kylässä oli 16 savua ja oma kansakoulu. Kylässä toimi Koivumaan saha ja urheiluseura Koivumaan Kova. Maaseutu alkoi kuitenkin tyhjentyä, ja Koivumaankin nuoriso muutti kylästä pois. Koulu suljettiin ja oppilaat jatkoivat koulutietään valtatien varrella Sammalvaarassa. Taloja jäi kylmilleen. “Ken elää ja näkee 50 vuotta eteenpäin, ehkä ei ole kuin pari kolme savua taas,” kylässä mietittiin.

Hiljaisen kylän halki virtaa kaunis Naamijoki, jonka varrelta löytyy Ahmannivan laavu tulipaikkoineen. Yksityinen Koskelan kotiseutumuseo avaa ovensa ja valottaa kylän historiaa tilauksesta. Koivumaan Erä on edelleen aktiivinen metsästysseura, joka kokoaa kauemmas päätyneet koivumaalaiset hirvenpyyntiin kotikylän maille.

SAVUJA 10
asukkaita 15
kotiseutumuseo
Ahmanivan laavu