“No miten sulla on oikein kengät jalassa? Toinen viepii Juustovaahraan ja toinen Taapajärhveen.”
— Kolarilainen sanonta lapselle, jonka kengät menevät vääriin jalkoihin.
Taapajärveltä ruokojärvelle
Pikkuruiset naapurikylät Ruokojärvi ja Taapajärvi sekä Juustovaara sijaitsevat Sieppijärvi-Lohiniva tien varrella, kolarin itärajan tuntumassa. Kylien maisemaa maalaavat järvet, pellot ja maitotilat sekä porotalous. Lehmiä ja poroja näissä kylissä riittää.
Taapajärvi vartioi Kolarin kunnan itärajaa. Rajakylänä sillä on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen kylän läpi kulkeva raja piirrettiin kartalle jo vuonna 1346 Turun ja Uppsalan hiippakuntien piispojen sovinnon merkiksi. Rajakiistojen aiheena oli, kuinkas muutenkaan, lohi ja oikeus verottaa lohijokia ja niiden ylämaita.
1700-luvulla maastoon merkittiin “Lapin ja lannan raja” eli Kittilän lapinkylän ja Tornion pitäjän välinen raja. Tänä päivänä Porkkavaara erottaa toisistaan Rovaniemen, Kittilän ja Kolarin kunnat.
Porkkavaaran päälle päästäkseen pitää vähän puuskuttaa ja lukea karttaa, mutta satoja vuosia vanhat ja hyvin säilyneet rajakivet ikimetsän keskellä palkitsevat uurastajan ja historiasta kiinnostuneen. Vaarassa on luonnonsuojelualue, ja ikimetsän hiljainen tunnelma saa mielen kuvittelemaan, millaisessa varustuksessa entisajan rajankävijät ovatkaan vaaran päälle nousseet.
Taapajärven perän kiinnostavin tiedossa oleva asukas lienee ollut Erakko Heikkinen, jonka 1900-luvun puolivälistä peräisin olevaan asutuskenttään voi käydä tutustumassa pienellä patikkaretkellä kylältä johtavaa tietä pitkin. Taapajärveltä kääntyy tie myös Kolarin kunnan hiljaisimpaan Juustovaaran kylään.
Lohinivantien varrella olevat Ylinen ja Alinen Taapajärvi ovat kalaisia järviä, joita kyläläiset ovat talkoilla kunnostaneet. Taapajoki yhdistää kylät vesireittinä Rovaniemen Marrasjärven kylään. Ruokojärven kylän järviä ovat pienen nimikkojärven lisäksi Saarijärvi ja Hinttajärvi.
Ruokojärven on perustanut 1800-luvun taitteessa alueelle muuttanut esi-isä Hannu Ruokojärvi, jonka jälkeläiset perheineen levittäytyivät myöhemmin läheisille vaaroille ja järville.
Sotien jälkeen kylässä oli valtavat hakkuusavotat satoine hevosineen ja monine metsäkämppineen. Tänä päivänä kyläläiset kokoontuvat yhteen erityisesti jahtimaille metsästysseurojen toimintaan.
Ruokojärveläinen lihanleikkuun taito on arvossaan lappilaisten hirvi- ja poromiesten keskuudessa. Ruokojärven palvaamon leikkuupöydän kautta kulkevat myös lähialueen entiset ravihevoset.
