Väylänpää & Kallioniemi

Elsa-Maria Kaulasen Kolarin kartta, kohdistettu Väylänpä-Kallioniemi

“Ahjo hehkui helvettinä, rautaharkko sähisi niin kuumana, että ripposi, ja moukarin iskuista räiskähteli kiukkuisia tulisirpaleita ympäri seiniä. Nokiset sepät liikkuivat puukengissä, mustuneet pellavapaidat päällään, edessä nahkainen esiliina ja päässä leveäreunainen karstainen hattu.” ​

— Kylien Kolari -näytelmä

Lohensoutu väylällä. Lohi Kiinni siimasssa.

Väylänpään & Kallioniemen tarina

Väylänpään ja Kallioniemen perustivat 1600-luvulla belgialaiset valloonit. He olivat kuuluja raudan takomisen taidoistaan, ja niitä taitoja tarvittiin Pajalan Köngäsen ruukilla. Edelleen historiansa tunteva kolarilainen saattaa mainita olevansa valloonien jälkeläinen.

Lohikylät Väylänpää ja Kallioniemi ovat tunnettuja Lohesta, lohikuninkuus -kalastuskilpailusta, H-pilkeistä sekä Meän hiihtokilpailuista. Näissä kylissä ei tuijoteta kuntarajaa. Jokivartisten kyläseura kokoaa naapurit Kolarin ja Pellon kunnista sekä Ruotsista yhteisiin tapahtumiin. Esimerkiksi millenniumia juhlittiin Väylän jäällä tuhannen hengen ja tuhannen ilotulitekilon voimin.
Lohensoutua väylänpäässä

Samoin kuin muissa Väylänvarren kylissä myös Väylänpäässä ja Kallioniemessä on eletty aktiivisesti Väylän molemmin puolin. Jokivarressa on useita tunnettuja salakuljetusreittejä. Suomeen tuotiin etenkin kahvia ja sokeria. Kieltolain aikaan myös alkoholin joppaaminen oli yleistä. Poikkinaintikin on ollut tavallista.

1990-luvun lopulla työttömät Pajalasta ja Kolarista kokoontuivat yhteen hirsitöihin ja 45 veneen tekoon.

Lossiakin suunniteltiin. Kyläläiset ostivat ruotsin valtiolta vanhan lossin yhdellä kruunulla, mutta luvansaanti osoittautui hankalaksi ja talkoolaisten rahat ja voimat loppuivat kesken. Lossi päätyi romuttamoon, mutta nykyäänkin kyliä yhdistää jäätie jota on pidetty yllä yhteisin varoin. Jäätien ylläpito rahoitetaan H-pilkkien tuotoilla.

Väylän kivinen ranta

Kesällä kylät vetävät puoleensa kalastusmatkailijoita. Matkailija löytää kylistä kalaisan lohiveden ja kauniin maalaismaiseman. Kallioniemessä väylän rannat ovat selvästi kivisemmät kuin ylempänä jokea ja Väylänpään jälkeen Väylän syvä uoma loppuu kylän nimen mukaisesti.

Väylänvarren keksijästä Ruuskasen Hanneksesta kylissä kerrotaan juttuja väylänvarren Pelle Pelottomana. Ruuskanen teki kaiken maailman sähkötöitä ja asensi monelle sähköt hän johti myös talkootöitä joilla kyliin saatiin sähköt.

Ruuskanen oli etevä kaveri, joka osasi esimerkiksi kuunnella lankapuhelinta ja rakentaa maalipöntönkansista sähköpaimenia. Yksi Kuuluisimmista keksinnöistä lienee ollut hitsauskone jonka Ruuskanen rakensi salaman polttamasta muuntajasta. Romuksi tuomittu muuntaja taipui keksijän käsissä niin vahvaksi hitsauskoneeksi, että sen käyttäminen sai kyläläisten lamput räpsimään. Kyläläisten moitteiden jälkeen Ruuskanen rakensi häiriönpoistajan koneeseensa, ongelmat lakkasivat ja hitsaus jatkui.

Savuja 20
asukkaita 40
väylä
keksijöitä 1
lohiveneitä 50
maataloutta