Teurajärvi on pieni kylä Kolarin kunnassa, kauniin Teurajärven rannalla. Kylä sijaitsee Suur-Teuravuoman laidalla. Teuravuoman alue on nykyisellään Euroopan suurin aapasuo ja siten hyvin erityinen ja luonnonarvoiltaan merkittävä alue.
Suo on ollut aikoinaan tärkeä kulkureitti. Sen halki kulki Teuravuoman telatie, joka rakennettiin Venäjän keisarillisen senaatin rahoituksella vuonna 1878 yhdistämään Venejärven, Teurajärven ja Kurtakon kylät. Telatie palveli postinkantoa, metsästystä ja arkisia matkoja. 1900-luvun loppupuolella reitti houkutteli erityisesti retkeilijöitä, jotka tulivat ihailemaan avoimia suomaisemia ja kosteikon rikasta linnustoa.
Telatietä on kunnostettu 1930-luvulla, 2000-luvulla ja jälleen 2010-luvun lopulla. Nyt, 2020-luvun puolivälissä, pitkokset ovat kuitenkin jälleen huonossa kunnossa eivätkä kestä retkeilyä.
Teurajärven kylä on matkailijan kannalta näppärällä paikalla. Kolarin juna-asemalta kylään on matkaa noin kymmenen kilometriä ja Ylläselle noin kolmekymmentä. Talvisin myös Ylläksen moottorikelkkareitti poikkeaa Teurajärvelle.
Kylän maamerkkejä ovat perinteinen Salmenpalon saha sekä nykyään tilauksesta palveleva Salmenpalon kievari.
Kuuluisin teurajärveläinen
Kylän tunnetuin kasvatti on olympiavoittaja Pertti Teurajärvi, joka hiihti syntymäkylänsä maailmankartalle 1970-luvulla.
Teurajärven hiihtoura alkoi kuusivuotiaana Teurajärven koululla järjestetyissä kisoissa. Isosiskojen matkassa ladulle päässyt Pertti huomasi harmikseen, että toisia lapsia kannettiin eteenpäin, joka tuntui epäreilulta.
Varsinaisen uran lähtölaukaus tuli 15-vuotiaana, kun Pertti osallistui Sieppijärven Sisun kansalliseen hiihtokisaan naapurinpoikien yllyttämänä lääkärin antamasta liikuntakiellosta huolimatta. Maatilan töiden tuoma peruskunto riitti Pertin kirkkaaseen voittoon.
Naureskellen on suhtauduttu Teurajärvellä vuoden 1980 Lake Placidin olympialaisten lehdistötilaisuuteen, joka keskeytyi, kun tulkki ei ymmärtänyt tämän perän murretta. Amerikkalaislehti kirjoitti seuraavana päivänä liioitellen, että ”Suomen kolmannen viestiosuuden viejä Teurajärvi oli niin kaukaa pohjoisesta, ettei hän osannut kirjoittaa eikä lukea!”.
Teuraksi ja Ylläksen ahmaksi nimetty hiihtäjä teki menestyksekkään uran 1970–1980-luvuilla, jonka seurauksena Kolarissa hiihdetään nykyään Teuran lenkillä ja paistetaan makkarat ladun varrella sijaitsevalla Ahmankolon laavulla.
