Luosu on aiemmin tunnettu nimellä Luossa, joka on pohjoissaamea ja tarkoittaa lohta. Kenties juuri kalaisa järvi, ympäröivät erämaat ja upeat maisemat houkuttivat asutusta Luosujärven rannalle jo vuosisatoja sitten.
Luosujärven Kotalahdessa sijaitsevat Museoviraston rekisteröimät muinaiset asuinsijat ja pyyntikuopat kertovat varhaisesta elämästä alueella. Vanhimmat säilyneet rakennukset löytyvät Lompolovaarantien varresta, järven luoteisrannalta.
Luosujärven vesi on tunnettu puhtaudestaan ja kirkkaudestaan. Järven itäpäässä sijaitsevasta Luosulompolosta saa alkunsa Luosujoki, joka virtaa Ylläsjokeen ja edelleen Kolarissa Väylään. Vaelluskala nousee mereltä asti kutemaan Luosujärveen.
Luosun tärkeimpiä elinkeinoja olivat aikoinaan tervanpoltto, poronhoito ja maatalous. Äkäsjoki toimi pitkään kylän merkittävänä kuljetusväylänä. Maantieyhteys saatiin kylään vasta 1960-luvun lopulla ja sähköt vuonna 1975.
Entisaikojen metsätöistä muistuttaa edelleen järven rannalla sijaitseva vanha savottakämppä Rönölä, joka tuotiin Luosuun vuonna 1959 Metsähallituksen hakkuusavotan tukikohdaksi. Nykyisin Rönölä palvelee matkailijoita ja tarjoaa puitteet monenlaisille tapahtumille.
Nykyisin Luosun kylän asutus ja yritystoiminta keskittyvät järven etelärannalle. Luosuntien varrelta löytyy muun muassa monen rakastama Luosujärven rantakahvila, jossa on mahtava nauttia munkkikahvit hiihtolenkin lomassa.